Hiljaiseloa

Ei ole tullut taas hetkeen kirjoteltua tänne mittään, pitäis ottaa itteensä niskasta kiinni ja kirjotella vähän aktiivisemmin kun kerran tuli blogi taas väsättyä. Ja onhan meidän elämässä aina jotain pientä tapahtumaa josta voisi tänne kertoa, vaikka aika lailla perusarkea elellään. Tosin varmaan ihmisiä kiinnostaa millainen on perusarki viiden koiran yksinhuoltajalla :D
Hetkeen mulla ei edes ole ollut viittä koiraa, pari viikoa oli kaverin siskon kotia etsivä koiruus täällä "lomalla", kun ei saa oikein tarvitsemaansa tällä hetkellä kotonaan ja lupauduin sitten ottamaan turrikan tänne vähän purkamaan energiaansa. Manusta edelleen jossain toisessa postauksessa enemmän, voisin yrittää vaikka lähipäivinä värkätä sille jonkun myyntipuheen, jos uusi hyvä omistaja tätä kautta sattuisi löytymään!
Mutta niihin kuulumisiiin......

Nyt kun pakkaset on tulleet ja olleet jo jonkin aikaa, ollaan käyty lähes päivittäin jäällä riekkumassa kaverikoirien ja välillä ihan omankin lauman kesken, kuvasatoa jonkinverran!

Kuten viimeisestä kuvasta käy ilmi, välillä vaan löhöttiin uudessa pedissä, näytti sekin maistuvan noille korvakarvoille pitkien päivien jälkeen!

19.pvä Mura meni ja täytti vuoden. En voi uskoa että siitä on oikeasti vuosi kun Noma pyöräytti ne kuusi pientä mustan puhuvaa makkaraa. En voi uskoa että tuo on syntymästään asti ollut täällä, olen sen itse alusta loppuun kasvattanut ja täytyy sanoa että on se kyllä mukava koira, mitä nyt murrosiän myrskyissään perseilee vähän väliä ja on veemäinen, mutta muuten<3

Synttäripäivältä parit kuvat ja loppuun Murasta pari tosi ällöttävää pentukuvaa

 

 

Kävin korjuuttamassa autoanikin tuossa edellisellä viikolla yksi päivä ja morjestamassa samalla hirvikoiramuoria jolla on tullut tämän kuun alkupuolella 9v mittariin! Ei kyllä huomaisi koirasta yhtään jossei tietäisi, niin energinen ja jopa vähän pentumainen näin kun pitkästä aikaa näki mun koiria. Siellä se tarpoi nuoren lauman kanssa kuin nuori olisi itsekkin, leikki aj peuhasi lumisella pellolla minkä kerkisi! Löysin myös aivan ihanaisen paikan pellosta kuvata niin että aurinko tulee puiden takaa mukavasti kuviin, pitihän siinä vähän jotain koirakuvaamista kokeilla, samoin taisi pari huurteista risua tallentua kortille, jälleen kuvia.

Noma se osaa nämä ilmalennot, 

varmaan jokatoinen kuva mitä

siitä tulee otettua, on jokin

sellainen missä se liitelee kuin 

mikäkin orava.

Osaa Noma näköjään jalat maassakin pitää, mutta sitten taas ilmeet on koirilla tätä luokkaa. 

Kaverikoirien eli oikeastaan vaan Datjan huskyjen Lusmun ja Lumin kanssa ollaan käyty paljon jäällä ja tietysti myös siellä vakio koiranjuoksutusmestassa, lakeisnevan aarnialueella autoilemassa. Siellä sitten tässä yksi päivä etsiskeltiin paria hiskiä kun päättivät ottaa ja lähteä, mitä toisinaan tekevät. Etsittiin niitä ihan hyvä tovi kunnes sitten Datja laittoi ilmoituksen että koirat kadonneet, jätettiin koirille tutulta haiseva takki ja pari nakkia paikalle josta läksivät ja mentiin itse käymään kumapanenkin kotona vähän syömässä eväitä. Palattiin ehkä tunnin päästä takaisin ja koirat onneksi löytyivät ehjinä mutta väsyneinä. Sen jälkeen ollaankin käyty vaan jäällä kavereiden kanssa ja oman lauman kera sitten vain siellä lakeisnevalla. Vielä vähän tuoreimpia jääkuvia ;)

Tuuvetti on maailman kamalin pikku riiviö, kuten kuvasta näkyilee, tähän kuvakoosteeseen on hyvä lopettaa. Potkikaa perseelle jossen siitä kotia etsivästä Manusta kohtapuoliin jotain kirjoittele tänne!